perjantai 9. huhtikuuta 2010

Pieniä runoja miehen arvostamisesta




Soitit minulle nauraen
ja herrasmiehen tavoin
kysyit:

Saanko olla kiltti ja kysyä:

Voisinko tulla takaapäin,
sinun kauniiseen takapuoleesi
tuohon jännittävään, pieneen
salaisuuden luolaan.

Saanko tehdä sen hellästi,
niin kauniisti ja rakastaen
laulaen vain ylistystä sinulle?

Voisinko tulla takaapäin
sinun kauniiseen kuutamoon
Piilottaa itseni sinuun
niin kuin ujo poika pulahtaa uimaan,
sukeltaa väräjävään
kuutamon heijastukseen.

Saisinko rakas, saisinko?




Siinä se on
kauniina ja pehmeänä
kuin lämmintä silkkiä kätteni alla

Katson hellien sinun kauneuttasi,
ja hämmästelen
aina uudelleen
kuinka ihmeellinen
voi miehen kalu olla

Lämmin, sykkivä, pehmeä ja kova
kaikkea kaunista yhtä aikaa
Kyllä Jumala on tiennyt mitä on luodessaan tehnyt

Hellästi kädessäni pitelen
silitän ja hellin
suukottelen ja puhaltelen
taikojani loitsin
herätän sinut eloon

Siinä sinä seisot
tanakasti pystyssä
valmiina matkoihin, sinne ja takaisin
lujana ja kykenevänä
nautintoihin
antamaan ja ottamaan

Kyllä Jumala on tiennyt
mitä luodessaan on tehnyt
Luodessaan jotain noin kaunista
Voi, kyllä on tiennyt!

1 kommentti: