Surua

Jos minun pitää surra
Anna minulle suru
Jos minä saan keskustella
Anna minulle keskustelun mahdollisuus
Jos minä saan rakastaa sinua
Anna minun rakastaa
Anna mitä tahansa
Mutta älä anna tätä pientä kuolemaa sisimmässäni
Joka kalvaa
kuin vuorovesi kalkkikiveä





Kuinka paljon tuskaa on tunnettava
kunnes se loppuu?
Kun luulee että tässä se kipupiste on
tämän syvempää kuoppaa
ei Herra Pikkukuolema voi kaivaa
Se nirhaisee palan sieltä, toisen täältä
pienellä lapiollaan
Saaden pohjaveden kohoamaan
ja toivomaan
että hukkuminen tulisi pian





Munistasi minä sinut hirttäisin
hellästi asettelisin ne koriin
keittiönpöydälle

Sulkisin munasi, rakkaani
kohtuni lämpöön
kantaisin mukanani
Olisivat koko ajan matkalla
sinne ja takasin

Munistasi minä sinut hirttäisin
jotta edes hetken,
ymmärtäisit
mitä on olla munaton